Meikän mielettömät viherpeukalokyvyt, tadaa! Onneksi tykkään ruskeasta väristä... Taustalla näkyvät myös takapihamme taakse sijoittuvassa tutkimuslaitoksessa alkaneen remontin työmaakopit. Meidän parvekkeelta voi aikalailla ojennella aamukahvit työmiehille, haha!
Seikkailin tänään S-junalla ja metrolla Kööpenhaminan yliopiston eteläiselle kampukselle, jonne humanistinen tiedekunta laitoksineen sijoittuu. Puoli yhdeksäksi kampukselle raahautuneille vaihtareille oli tarjolla pientä aamupalaa, jonka jälkeen kuunneltiin niin tervetulotoivotuksia kuin tärkeää infoa tiedekunnan käytännöistä. Päästiin myös vähän tutustumaan toisiimme ja lisäksi meidät kierräteltiin eksyksiin kampuskierroksella. Pitkän ja uuvuttavan päivän jälkeen lähdettiin muutaman ihmisen voimin keskustaan, Paludan nimiseen kahvilaan, syömään ja myöhemmin vielä hetkeksi Studenterhusetille notkumaan ja seuraamaan Tanska-Espanja käsipallo ottelua (Tanska hävisi yhdellä, kaksi sekuntia ennen loppua tehdyllä, maalilla, jos kiinnostaa, ja siis miksi ei kiinnostaisi).
Raahauduin hetki sitten kotiin kaksitoistatuntisen päivän jäljiltä. Olo on väsynyt ja onnellinen. Uudet ihmiset vaikuttivat todella kivoilta! Vaikka syksyn kavereita tuleekin kova ikävä, on silti kiva tietää ettei tule toivottavasti tänne jäämään ihan yksin. On vaan todella kummallinen fiilis, ihan kuin yhtäkkiä olisi vedetty matto jalkojen alta ja nyt pitäisi hiljalleen ja varovasti nousta taas jaloilleen, rankentaa taas uusi turvaverkko ympärilleen. Mutta vaikka se rankkaa onkin niin, kuten totesin alku syksystä, ihmisistä saa vaan niin kovin paljon energiaa. Se on ihan mieletöntä ja auttaa jaksamaan.
Koska päivä ei ollut vielä tarpeeksi pitkä, päätin lopulta pyöräyttää kaksi koneellista pyykkiä. Lisäksi viskoin kasveja surullisena roskapussiin, sillä loistava viherpeukaloni vihertää täällä entisenlaisesti eli kaikki elävä kuolee ympäriltä aika nopeasti. Tulppaanit onnistuin esimerkiksi jäädyttämään, kun tuuletin esseetä kirjoittaessani huonettani koko päivän. Leikkokukilla olen yrittänyt vähän huijata kevättä tänne typerän tammikuun keskelle, välillä paremmalla menestyksellä, välillä huonommalla.
Mutta joopa joo ja jeppistä, huomenna on taas yhtä kiireinen päivä, joten ehkä välillä voisi nukkuakin.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti